Tietoja yrityksestä

Toimintaympäristö

Fennovoiman toimintaympäristöä voi tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta. Ennen ydinvoimalaitoksen kaupallista käyttöönottoa Fennovoiman toiminta vastaa pitkälti suuria infrastruktuurihankkeita. Tässä vaiheessa resurssien, kuten työvoiman, materiaalien ja osaamisen, saatavuudella on suuri merkitys hankkeen toteutukselle.

Ydinvoimalaitoksen kaupallisen toiminnan käynnistyttyä, käyttövaiheessa, hankkeen toimintaympäristö on ydinvoimalaitoksille tyypillinen. Käyttövaiheessa laitoksen toiminta, tuotantokustannukset, sähkön kysyntä ja markkinahinta ovat hankkeen kannalta merkittäviä tekijöitä.

Energiamarkkinat ja poliittinen ympäristö

Energiamarkkinoita ja poliittista ympäristöä ohjaavat trendit vaikuttavat myös Fennovoiman hankkeeseen.

Euroopassa siirtyminen vähähiiliseen energiantuotantoon on johtanut uusiutuvien energiantuotantomuotojen voimakkaaseen tukemiseen. Suomessa ydinvoimalla on kuitenkin vankka jalansija energiapolitiikassa, sillä yli 33 prosenttia maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla.

 

Myös ulkopolitiikan suuntaukset saattavat vaikuttaa Fennovoiman hankkeeseen. Fennovoima on riippuvainen laitostoimittajasta, kunnes ydinvoimalaitos on toiminnassa. Laitostoimittaja RAOS Project Oy on osa venäläistä valtionyhtiötä, ja laitoksen lisäksi myös merkittävä osuus hankkeen rahoituksesta tulee Venäjältä.

Toimintaympäristöön vaikuttavia trendejä: 

  • Ilmastonmuutos ja EU-tason vaatimukset koskien mm. kasvihuonekaasupäästöjä, päästökauppaa ja uusiutuvan energian tuotantoa
  • Euroopan energiamarkkinoiden integroituminen
  • Uusiutuvan energian tuet lisäävät tuotantokapasiteettia laskien sähkön hintaa
  • Poliittisen ympäristön muutokset
  • Energiamarkkinoiden ja regulatoristen puitteiden muutos
  • Muutokset kuluttajaprefensseissä
  • Teknologiset innovaatiot

Hallintorakenne

Yhtiökokous valitsee yhtiön hallitukseen viidestä yhteentoista varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Yhtiötä johtaa toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä.

Fennovoiman toiminnot on jaettu osastoihin, joista jokaista johtaa yksi johtoryhmän jäsen. Hän puolestaan raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Fennovoiman toimitusjohtaja on Toni Hemminki. Hallitus valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa velvollisuutensa ja toimii yhtiön parhaaksi.

 

Fennovoimalla on lisäksi neljä hallituksen nimittämää komiteaa, jotka ovat Nuclear Safety Committee (ydinturvallisuus), Project Execution Committee (operationaalinen), Finance Committee (talous), and Nominating Committee (nimitykset).

Fennovoiman hallituksen toimintakertomus 2017 löytyy täältä.


hallitus komiteajäsenyydet kansalaisuus
Esa Härmälä (pj.) Nominating (pj.) Suomi
Pekka Erkkilä (vara pj.) Project execution (pj.) Suomi
Jussi Lehto Project execution, Finance (varalla), Nominating (varalla) Suomi
Seppo Siljama Finance (varalla) Suomi
Stefan Storholm Project execution Suomi
Djurica Tankosic Project execution USA
Anastasia Zoteeva - Venäjä

Komiteoissa oli lisäksi mukana seuraavat henkilöt:
Project Execution Committee: Irina Andropova, Juha Mäkitalo, Sasu Valkamo (varalla)
Finance Committee: Esa Lager (pj.), Juha Mäkitalo ja Anastasia Polovinkina
Nominating Committee: Arto Räty ja Diana Shafieva
Nuclear Safety Committee: Ami Rastas (pj.), Kirsi Kavonius-Hietanen, Juhani Hyvärinen, Peter Tuominen, Gabor Vamos ja Timo Äikäs


johtoryhmä Vastuualue kansalaisuus
Toni Hemminki Toimitusjohtaja Suomi
Minna Forsström Projektijohtaja Suomi
Wilhelm Guthwert Laki Suomi
Maira Kettunen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Suomi
Olli Virtanen Laatu Suomi
Vesa Ruuska Ydinturvallisuus Suomi
Eija Salo Henkilöstö- ja yleishallinto Suomi
Otso Torniainen Talous Suomi

 


Fennovoiman tehtävät ja vastuut hankkeessa

Fennovoima on Hanhikivi 1- hankkeen omistaja. Ydinvoimalaitoksen valmistuessa yhtiöstä tulee myös laitoksen operoija. Fennovoima on tehnyt laitostoimitussopimuksen RAOS Project Oy:n kanssa avaimet käteen -periaatteella.

Laitostoimittaja RAOS Projectilla on neljä pääalihankkijaa. Hankkeen pääurakoitsija Titan-2 on vastuussa laitosalueen valmistelevista ja infrastruktuuritöistä, reaktori- ja turbiinisaarekkeiden rakentamisesta, asennustöistä, materiaaleista ja laitteista sekä suojausautomaatiosta.

Fennovoima vastaa hankkeeseen liittyvien lisenssien ja lupien hakemisesta. Fennovoiman toimituslaajuuteen kuuluvat laitosalueen peruspalvelut, tukitoiminnot ja apurakennukset, kuten koulutuskeskus, hallintorakennus ja laitostoimisto.


Toimitusketjun rakenne

Hanhikivi 1 -hankkeen toimitusketju jakautuu Fennovoiman omaan toimituslaajuuteen ja RAOS Projectin toimituslaajuuteen, josta on sovittu laitostoimitussopimuksessa.

Fennovoiman toimituslaajuus

Fennovoiman toimituslaajuus sisältää Fennovoiman kanssa suorassa sopimussuhteessa urakoitsija- tai konsultointityönä tehtävän suunnittelu- ja rakennustyön. Tehtäviin kuuluu lisensiointityö ja tavanomainen luvitus sekä niin ikään työmaan valmisteluun, rakentamiseen ja palveluihin liittyvät laitostoimitussopimuksen ulkopuolelle jäävät työt, kuten esimerkiksi sähköverkkoliitäntä, paikalliset infrastruktuurihankkeet, käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointi ja matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoittaminen.

Fennovoiman omaan rakentamislaajuuteen kuuluu lähinnä ydinvoimalaitoksen tukirakennuksia kuten koulutusrakennus, laitostoimisto ja hallintorakennus.

RAOS Projectin toimituslaajuus

Laitostoimitussopimuksen mukaisesti laitostoimittaja RAOS Project vastaa ydinvoimalaitoksen toimituksesta avaimet käteen periaatteella.

Suurin osa laitostoimittajan toimituslaajuuteen kuuluvista päätoimittajista kuuluu Rosatom-konserniin. Tähän mennessä laitostoimittajan toimitusketjuun alihankkijoiksi on valittu seuraavia yhtiöitä:

Rosatomin tytäryhtiö JSC Atomproekt on valittu laitoksen pääsuunnittelijaksi, jonka tehtävänä on vastata, että Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos täyttää lakien ja viranomaismääräysten vaatimukset sekä laitostoimitussopimuksessa esitetyt vaatimukset.

JSC OKB Gidropress, niin ikään Rosatomin tytäryhtiö, on valittu reaktorihallin pääkiertojärjestelmän suunnittelijaksi. Gidropress vastaa reaktorirakennuksen perussuunnittelusta kuten myös turvallisuus- ja hallintaratkaisujen suunnittelemisesta, diagnostiikasta ja reaktorirakennuksen turvallisuuden varmistamisesta.

JSC TITAN-2 on valittu hankkeen pääurakoitsijaksi, jonka vastuulle kuuluu laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja rakennustyöt.

SC Atomenergomash (AEM), joka on myös osa Rosatom-konsernia, vastaa pitkän toimitusajan vaatimien komponenttien, kuten paineastian ja höyrystimien toimittamisesta reaktorisaarekkeelle.

GE Alstom Power Systems on valittu turbiinigeneraattorin toimittajaksi.

Titan-2 ja Rolls-Royce allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen suojausautomaation lisensioinnin tuesta. Titan-2 käy neuvotteluja lopullisesta suojausautomaation toimitussopimuksesta.

Hankkeen myöhemmässä vaiheessa RAOS Project tulee valitsemaan operaattoreiden koulutuksesta ja laitoksen käyttöönotosta vastaavat yhtiöt.