Rakentamisen ympäristövaikutukset

Fennovoiman tavoitteena on varmistaa, että kaikissa rakentamisen vaiheissa vaikutukset ympäröivään luontoon ovat mahdollisimman vähäiset.

Noin kymmenen vuotta kestävän rakennusvaiheen ympäristövaikutukset Hanhikiven niemellä ovat merkittäviä. Fennovoima rakentaa ydinvoimalaitoksen alueelle, jolla ei aikaisemmin ole ollut teollista toimintaa. Alue on muuttunut luonnontilaisesta rakennetuksi ympäristöksi. 

Maisema ja maankäyttö

Voimalaitos rakennetaan näkyvälle paikalle avomerelle työntyvän niemen kärkeen, ja se muuttaa maisemaa merkittävästi.

Maanrakennustöiden aloittaminen on jo muuttanut Hanhikiven niemen alueen maankäyttöä. Varsinainen laitosalue on aidattu ja alueen kulkureitit ovat muuttuneet. Asetus liikkumis- ja oleskelurajoituksesta Hanhikiven niemellä astui voimaan marraskuussa 2015.

Pohjoista ja koillista kohti suuntautuneilla rannoilla, jotka ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä, maankäyttö säilyy pääosin entisellään. Pääsy rauhoitetulle Hanhikivelle ei tällä hetkellä ole mahdollista.

Hankkeen merkittävimmät vaikutukset virkistyskäyttöön liittyvät kalastukseen ja metsästykseen.

Hanhikivi 1 -laitosalue.

Vesistöt ja kalasto

Ydinvoimalaitoksen rakentamisella on paikallisia vaikutuksia alueen vesistöihin ja kalatalouteen. Hanhikiven edustan rannikko on avoin, merialue on karua ja kasvillisuutta on vähän. Merialueella esiintyvät kalalajit edustavat tyypillistä Perämeren kalastoa.

Vesirakentaminen alkoi ruoppaustöillä marraskuussa 2015 ja jatkui syyskuussa 2016. Vesirakentaminen aiheuttaa veden paikallista väliaikaista samenemista, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta veden laatuun. Sameusvaikutuksia tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittauksilla. Hanhikiven niemen edustan merialueella veden sameuden arvot nousevat myös luonnostaan melko korkeiksi myrskyjen aikana tai runsaiden sateiden johdosta.

Kalastus vesirakennustyöalueen välittömässä läheisyydessä ei ole mahdollista. Rakennusvaiheessa vesistötöiden aiheuttama melu voi karkottaa kaloja laajemmalta alueelta ja väliaikaisesti muuttaa vaeltavien kalojen vaellusreittejä. Lisäksi ruoppausalueilla menetetään karisiian ja silakan kutualueita.

Hanhikiven niemen merialue on kalastollisesti ja kalataloudellisesti merkittävä. Alueella toimii myös ammattikalastajia, joiden elinkeinoon hanke vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksia heikentävästi.

Vuonna 2016 toteutimme kalasto- ja kalatalousseurantaa vesiluvan ehtojen mukaisesti. Seurannan tarkoituksena on arvioida vesirakentamistöiden aiheuttamia vaikutuksia kalastolle. Tutkimukseen sisältyi muun muassa ammattikalastajakysely, siian, muikun ja silakan poikastuotantotutkimus, sekä koeverkkokalastusta. 

Kalastotutkimuksia.

Meriveden laadun seuranta

Fennovoima jatkoi meriveden laadun seurantaa Hanhikiven niemen edustan merialueella. Vesinäytteitä otetaan viisi kertaa vuodessa kuudesta eri mittauspisteestä.

Vesiluvan ehtojen mukaisesti meriveden sameusmittaukset aloitettiin uudestaan 10. elokuuta 2016 ennen ruoppaustöiden jatkamista. Seurantaa jatkettiin 16. marraskuuta asti. Sameutta mitattiin kuudessa eri mittauspisteessä, joista kaksi sijaitsee ruoppausmassojen meriläjitysalueella arviolta 10 kilometrin päässä Hanhikiven niemestä. Loput neljä mittauspistettä sijaitsevat lähellä Hanhikiven niemen rantaviivaa.

Hanhikiven niemen merialueella tapahtui syys-lokakuussa 2016 neljä öljyvuotoa aliurakoitsijan suorittamissa ruoppaustöissä sattuneiden vahinkojen takia.

  • 6. syyskuuta - kuljetusproomun pohjakosketuksesta johtuva öljyvuoto (300 litraa vaihdeöljyä)
  • 16. syyskuuta - mekaanisesta vauriosta johtuva hydrauliikkaöljyvuoto palkoproomun hydrauliikkajärjestelmästä (50 litraa hydrauliikkaöljyä)
  • 22. syyskuuta - kuljetusproomun pohjakosketuksesta johtuva proomun potkurijärjestelmän vaihteistoöljyvuoto (30 litraa vaihteistoöljyä)
  • 6. lokakuuta - kuljetusproomun pohjakosketuksesta johtuva öljyvuoto (105 litraa vaihteistoöljyä)

Mereen vuotaneen aineen haitallisuuden ja liukoisuuden perusteella öljyvuodoista ei aiheutunut pysyvää vahinkoa ympäristölle. Öljyä ei löydetty Hanhikiven niemen ranta-alueilta, minkä takia on voitu olettaa, että ranta-alueiden kasvillisuudelle tai eläimille ei aiheutunut vahinkoa. Fennovoima keskeytti ruoppaustyöt, kunnes tapahtuneista öljyvahingoista saatiin yksityiskohtaiset raportit, vaaditut korjaavat toimenpiteet oli toteutettu ja uudet toimintaohjeet otettu käyttöön.

Ennen kuin ruoppaustöitä Hanhikiven niemellä jatketaan keväällä 2017, ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja ohjeistuksia on kehitetty merkittävästi. Fennovoima on perustanut ohjausryhmän ruoppaustöitä varten yhdessä laitostoimittaja RAOS Projectin, pääurakoitsija Titan-2:n ja ruoppaustöitä toteuttavan aliurakoitsijan kanssa. Öljyvahingoista tehdyn analyysin perusteella toimintatapoja on kehitetty vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja toimintavalmiuden parantamiseksi. Valmistelimme uuden työmaata koskevan öljyntorjuntasuunnitelman yhdessä laitostoimittajan kanssa, ja suunnitelma on toimitettu myös viranomaisille. Kaikki työmaan urakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan öljyntorjuntasuunnitelmaa.

Ruoppaustyöt Hanhikiven niemellä syksyllä 2016. 

Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet

Rakentamisenaikaiset suorat ympäristövaikutukset kohdistuvat rakentamisen kohteena olevalle alueelle. Pääosin rakentaminen sijoittuu noin yhden neliökilometrin alueelle Hanhikiven niemen keskiosiin.

Rakentamisen myötä osa Hanhikiven niemen metsä- ja ranta-alueista muuttuu rakennetuksi ympäristöksi ja laitosalueen läheisen luonnon lajisto ja luototyypit voivat muuttua lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Rakentaminen on aiheuttanut myös maankohoamisrannikon metsien osittaista pirstoutumista. Rakennusvaiheen aikana ympäröivään luontoon kohdistuu välillisiä vaikutuksia muun muassa rakennustyömaalta ja työmaaliikenteestä leviävästä melusta ja pölystä sekä räjäytys- ja louhintatöiden aiheuttamasta tärinästä.

Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelulain perusteella suojellut merenrantaniityt jäävät rakentamisen ulkopuolelle eikä rakentamisesta aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia näille alueille.

Työntekijät koulutetaan ja ohjeistetaan välttämään liikkumista aidatun laitosalueen ulkopuolella.

Lisätietoa suojelukohteista löytyy tämän raportin kohdassa Suojeltavat lajit ja kohteet.

Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus).

Ilmanlaatu

Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ovat pölyäminen ja liikenteestä aiheutuvat päästöt. Niiden vaikutukset ovat paikallisia, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia Hanhikiven niemen luonnonsuojelualueille. 

Pölyämistä aiheuttavat maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja esimerkiksi kivenmurskaus. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas, ja sen vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle.

Liikenteen päästöjen vaikutukset ovat hyvin paikallisia, ja niiden vaikutus ilmanlaatuun riippuu päästömäärien lisäksi käytetyistä liikennereiteistä.

Ydinvoimalaitoksen liikenne kulkee enimmäkseen valtateitä, joiden varrella sijaitseva asutus on pääosin niin etäällä tiestä, että epäpuhtauspitoisuuksien kasvu ei ole merkittävää. Laitosalueelle johtavan Hanhikiventien lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tiestä ja muu asutus noin 0,5–1 kilometrin etäisyydellä.

Fennovoima on pyrkinyt vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä asfaltoimalla valtatieltä 8 laitosalueelle johtavan yhdystien ja asettamalla 30 km/h nopeusrajoituksen laitosalueelle ja 40 km/h Fennovoiman laitostoimistolle johtavalle tielle. Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä vähennetään myös kastelulla.

Tulokset

Pölyseuranta aloitettiin vuonna 2015, ja sitä jatkettiin vuonna 2016. Pölyseurantaa on tehty erityisesti luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Pölyn määrän ei ole havaittu lisääntyneen rakennustöiden aloittamisen jälkeen.

Pölyn määrässä ei kasvua

Melu

Melumallinnuksen mukaan hankkeen aiheuttama melu alittaa asuin- ja loma-asuinalueille annetut melun ohjearvot sekä ydinvoimalaitoksen rakentamisen että käytön aikana. Melun voimakkuus vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä rakentamisen osavaihe on meneillään. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikainen melualue rajoittuu alle kilometriin.

Rakentamisen vilkkaimmassa vaiheessa liikenteen aiheuttaman melun leviämisalueet ovat melko kapeita eikä niiden vaikutuspiirissä sijaitse asuinkiinteistöjä. Melun vaikutus lintujen pesintöihin tai lintulajien kantoihin ei todennäköisesti ole merkittävä.

Tulokset

Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteissä oli 30–65 dB vuonna 2016 (sama kuin vuonna 2015). Melutasossa on vaihtelua mittauspisteen sijainnista ja vuorokaudenajasta riippuen (päivä- tai yöaika). Yksittäisiä piikkejä melutasossa selittää yleensä sääolosuhteet, kuten voimakkaat tuulet tai rankkasateet.

Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteissä oli 30–65 dB

Lisätietoa arvioiduista ympäristövaikutuksista on saatavilla Fennovoiman YVA-materiaaleista, jotka löytyvät nettisivuiltamme: www.fennovoima.fi/fennovoima/media/julkaisut