Jätehuolto työmaalla

Jätehuolto rakentamisvaiheessa järjestetään ympäristöohjeiden mukaisesti, jotta varmistamme, että jätteiden ja niiden käsittelyn ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Ensisijaisena tavoitteenamme on jätteiden synnyn vähentäminen, sen jälkeen kierrätys sekä jätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana ja viimeisenä jätteen asianmukainen sijoittaminen kaatopaikalle.

Rakentamisaikainen jätehuolto perustuu jätteiden tehokkaaseen lajitteluun syntypaikoillaan. Lisäksi työmaalla toimivia eri tahoja ja yrityksiä ohjeistetaan yhdenmukaisesti jätehuoltoa koskevista menettelytavoista.

Rakentamisen aikana syntyvät jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja mahdollisimman suuri osa niistä kierrätetään tai hyödynnetään materiaalina tai energiantuotannossa. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla maan täytöissä ja tasauksissa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta huolehditaan säännösten mukaisesti.


Rakennusjätteellä 85 % hyödyntämistavoite

Vuonna 2016 Hanhikivi 1 -työmaan jätehuolto oli vielä pienimuotoista, koska rakentamistyöt olivat vasta alkuvaiheessa. Jätehuoltoa varten työmaalla otettiin käyttöön väliaikainen Fennovoiman vastuulla oleva jätehuoltopiste. Ennen sitä kaikki urakoitsijat vastasivat omasta jätehuollostaan rakennusjätteiden kierrätysohjeiden mukaisesti.

Suurin osa työmaalla kertyvästä jätteestä on tavanomaista rakennusjätettä eli metallia, puuta, betonia, kiviä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai sähkö- ja elektroniikkajätettä.

Olemme asettaneet tavoitteeksi, että koko työmaan rakennusjätteestä hyödynnetään vähintään 85 % joko materiaalina tai energiana. Vuonna 2016 tavoite ylitettiin.


Jätteet

Vuonna 2016 laitosalueella kertyi jätettä yhteensä 491 tonnia. Laitosalueen infrastruktuurin ja tukirakennuksien rakennustöistä aiheutuneet jätteet kattavat yhteensä 42 prosenttia kaikesta laitosalueella syntyneestä jätteestä. Osuus on esitetty oheisessa taulukossa.

Lisäksi 259 tonnia jätettä syntyi vanhojen rakennusten ja mökkien purkamisesta alueelta. Mökkien purkujätteet muodostavat 53 prosenttia kaikesta laitosalueella syntyneestä jätteestä.

 

Purkujätteestä 88 prosenttia oli puuta, betonia ja energiajätettä, jotka on hyödynnetty materiaalina tai energiana.

Loput 5 prosenttia (24 tonnia) jätteen kokonaismäärästä oli vaarallista jätettä, kuten öljyistä kivimateriaalia, pilssivettä, jäteöljyä, akkuja, maaleja ja liuottimia.

RakennusjÄte vuonna 2016

Tuhatta kiloa (t)

% kaikesta jätteestÄ

Puujäte

132 64 %
Energiajäte 50 24 %

Betoni- ja tiilijäte

14 6 %
Kaatopaikalle päätyvä rakentamisjäte 2 1 %
Muu jäte 10 5 %

Vuonna 2016 Hanhikivi 1 -työmaalla syntynyt rakennusjäte jätetyypin ja -osuuden mukaan lajiteltuna. Muu jäte -kategoria sisältää metalli- paperi-, pahvi- ja biojätteet sekä sähkö- ja elektroniikkajätteet. Taulukko ei sisällä mökkien purkujätettä (259 tonnia) tai ongelmajätettä (24 tonnia), koska sitä ei ole eroteltu rakennus- ja purkujätteiden osalta.


Kuivatusvesien käsittely 

Laitostoimittaja RAOS Project aloitti laitosalueen louhinta- ja kaivuutyöt keväällä 2016.  Reaktorin kaivantoa louhittiin suunnitelmien mukaisesti vuoden loppuun mennessä tasoon -2 m asti. Kaivantoon kertynyt sadevesi (58447 m3) käsiteltiin pumppaamalla kertynyt vesi väliaikaisen vesienpuhdistusjärjestelmän kautta mereen. Mereen ohjattu vesi aiheutti tilapäistä meriveden samentumista purkupaikan läheisyydessä. Veden laatua tarkkailtiin kuukausittaisella näytteenotolla ja samentumishaittoja seurattiin silmämääräisesti.

Jätevettä tarkkaillaan myös Fennovoiman maaläjitysalueella. Jätevettä tarkkaillaan silmämääräisesti ja siitä otetaan näytteitä kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran vesinäytteet otettiin, kun maaläjitysalue otettiin käyttöön vuonna 2015 ja seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 2018. Maanläjitysalueen pintavedet (valuma- ja suotovedet) johdetaan ympärysojiin, joista vesi johdetaan viivytysaltaina toimiviin ojien levennyskohtiin alueen molemmin puolin. Levennyskohdat mahdollistavat veden mahdollisen ylimääräisen kiintoaineksen laskeutumisen, jotta karkeasta murskeesta rakennettujen suodatinpatojen kautta alueen ulkopuolelle johdetut pintavedet eivät aiheuta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.

Fennovoima on rakentanut työmaa-alueelle kokonaisvaltaista hulevesien hallintajärjestelmää. Vuonna 2016 Fennovoima rakensi työmaa-alueelle hulevesiojia, jotka ohjaavat alueelta kertyneet pintavedet mereen. Fennovoima rakensi hulevesiojan myös laitosalueen ulkopuolelle Puustellintielle vähentämään sulamisvesien kertymistä tielle keväisin. Ojalla ei ole suoraa yhteyttä mereen muuten kuin merivedenkorkeuden ollessa ylimmillään.