Vastuullisuusraportti 2017

Kestävän energiantuotannon puolesta

Ydinvoimalla tuotetaan vähäpäästöistä energiaa  

Kuluneen vuoden aikana lukuisat eri tahot ovat ilmaisseet huolensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sovittujen toimien riittämättömyydestä. Suomessa arviolta 75 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, liikenteen käyttämä energia mukaan luettuna.

Keskustelu ydinvoiman merkityksestä ilmastopäästöjen hillitsemisessä on aktivoitunut maailmalla, ja myös Fennovoima on ottanut näkyvästi kantaa puhtaan energiantuotannon puolesta. Koko elinkaaren aikana vähäisimmät ilmastovaikutukset syntyvät tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä ydinvoimasta, jonka tuotannossa hiilidioksidipäästöjä ei synny käytännössä lainkaan.

Vaikka uusiutuvien energialähteiden käyttö Euroopassa on lisääntynyt merkittävästi, suurin osa Euroopan vähäpäästöisestä energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Globaalisti ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna enemmän energiaa kuin koskaan aikaisemmin.

Uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima eivät ole toisiaan poissulkevia sähköntuotantomuotoja. Satsaamalla kaikkeen vähäpäästöiseen sähköntuotantoon, Suomessa voidaan tuottaa sähköä kotimaan kasvavaan tarpeeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja samalla sähkön toimitusvarmuutta parantaen.

Vastuullisuus ohjaa toimintaamme                               

Fennovoiman vastuullisuusohjelma perustuu turvallisuuden, sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun huomioimiseen organisaation toiminnassa. Keskitymme asioihin, jotka ovat tärkeitä niin meille kuin sidosryhmillemme.

Fennovoima hyväksyttiin alkuvuodesta 2017 mukaan YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen, jonka jälkeen tarkistimme, että vastuullisuusohjelmamme vastaa kaikkia aloitteen kymmentä periaatetta. Samalla selkeytimme ja täsmensimme ohjelmassa asetettuja tavoitteita kuvaamaan entistä paremmin edistystämme vastuullisuustyössä.

Pitkäjänteisellä työllä tuloksia työturvallisuudessa

Työturvallisuus on Hanhikivi 1 -hankkeessa ydinturvallisuuden ohella ykkösasia. Vuonna 2017 Hanhikivi 1 -työmaalla työskenneltiin yli 550 000 tuntia ilman ainutta poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Olemme saavutuksesta hyvin ylpeitä.

Keskeisiä asioita onnistumiselle ovat olleet kaikkien työmaalla toimivien tahojen sitoutuminen nolla tapaturmaa -periaatteeseen, tarkat työturvallisuuskäytännöt ja jatkuva eri osapuolien kouluttaminen tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi.

Tavoitteena valmius rakentamisen aloittamiseen vuonna 2019

Viime vuoden suurin haaste Fennovoimalle oli laitoksen turvallisuusarviointiin vaadittavan suunnittelumateriaalin toimittaminen Säteilyturvakeskukselle. Suomalaisten vaatimusten ja lainsäädännön huomioiminen suunnittelutyössä on vienyt laitostoimittajalta enemmän aikaa kuin alun perin odotimme.

Nyt tavoitteemme on saada voimalan rakentamiseen vaadittava rakentamislupa vuonna 2019. Rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto, kun Säteilyturvakeskus toteaa, että voimala voidaan rakentaa suomalaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Hankkeen edetessä myös laitostoimittajan toimitusketjun valmiuden ja toimitusketjun hallinnan merkitys korostuu. Strategiamme mukaisesti olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisesti ja edellytämme samaa myös yhteistyökumppaneiltamme.

Ympäristövaikutukset huomioidaan päätöksenteossa

Vastuullisuuden periaate koskee myös hankkeen ympäristövaikutusten hallintaa. Fennovoiman ympäristöjärjestelmälle myönnettiin vuoden 2018 alussa ISO 14001 -standardin mukainen ympäristösertifikaatti.

Ympäristöjärjestelmää kehitetään ja pidetään aina ajan tasalla, jotta se vastaa työmaan muuttuvia olosuhteita. Näin haluamme varmistaa, että kaikissa rakentamisen vaiheissa vaikutukset ympäröivään luontoon ovat mahdollisimman vähäiset.

Hanhikivi 1 -hankkeella vahva alueellinen tuki

Pyhäjoen kunnan arjessa hankkeen eteneminen on näyttäytynyt paikallisille asukkaille muun muassa rakentamisen lisääntymisenä, uusina työmahdollisuuksina ja elinympäristön yleisenä vilkastumisena. Vuosittain tilaamamme mielipidetiedustelun mukaan hankkeen kannatus on Pyhäjoella ja sen lähialueilla noussut jo yli 70 prosenttiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toni Hemminki
Fennovoiman toimitusjohtaja