Toimintaympäristö

Toimintaympäristöön vaikuttavia trendejä 

Ilmastonmuutos ja EU-tason vaatimukset koskien mm. kasvihuonekaasupäästöjä, päästökauppaa ja uusiutuvan energian tuotantoa

Euroopan energiamarkkinoiden integroituminen

Uusiutuvan energian tuet lisäävät tuotantokapasiteettia laskien sähkön hintaa

Poliittisen ympäristön muutokset

Energiamarkkinoiden ja regulatoristen puitteiden muutos

Muutokset kuluttajaprefensseissä

Teknologiset innovaatiot


Toimintaympäristö vastaa suuria infrahankkeita

Fennovoiman toimintaympäristöä voi tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta käsin. Ennen ydinvoimalaitoksen kaupallista käyttöönottoa Fennovoiman toiminta vastaa pitkälti suuria infrastruktuurihankkeita. Tässä vaiheessa resurssien, kuten työvoiman, materiaalien ja osaamisen, saatavuudella on suuri merkitys hankkeen toteutukselle.Ydinvoimalaitoksen kaupallisen toiminnan käynnistyttyä, käyttövaiheessa, hankkeen toimintaympäristö on ydinvoimalaitoksille tyypillinen.

Käyttövaiheessa laitoksen toiminta, tuotantokustannukset, sähkön kysyntä ja markkinahinta ovat hankkeen kannalta merkittäviä tekijöitä.

Energiamarkkinat ja poliittinen ympäristö

Energiamarkkinoita ja poliittista ympäristöä ohjaavat trendit vaikuttavat myös Fennovoiman hankkeeseen.

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus saavutettiin Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015. Ensimmäistä kertaa liki kaikki maailman maat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan muun muassa vähentämällä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on erittäin toivottu mutta haastava. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. Ydinvoiman käyttö energiantuotannossa lisääntyykin tasaisesti. Rakenteilla on yli 60 reaktoria yhteensä 15 eri maassa.

Euroopassa siirtyminen vähähiiliseen energiantuotantoon on johtanut uusiutuvien energiantuotantomuotojen voimakkaaseen tukemiseen. Suomessa ydinvoimalla on kuitenkin vankka jalansija energiapolitiikassa, sillä yli 33 prosenttia maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla.

 

Myös ulkopolitiikan suuntaukset saattavat vaikuttaa Fennovoiman hankkeeseen. Fennovoima on riippuvainen laitostoimittajasta, kunnes ydinvoimalaitos on toiminnassa. Laitostoimittaja RAOS Project Oy on osa venäläistä valtionyhtiötä, ja laitoksen lisäksi myös merkittävä osuus hankkeen rahoituksesta tulee Venäjältä. Siksi esimerkiksi Venäjälle asetettujen sanktioiden kiristäminen saattaisi vaikututtaa Fennovoiman hankkeeseen.

Elinkaarikustannuksiin suhteutettuna ydinvoima on taloudellinen energianlähde, jossa yhdistyvät niin turvallisuus, tuotantovarmuus, hyvin vähäiset kasvihuonekaasupäästöt ja kilpailukykyinen tuotantohinta.