Hankkeen taloudelliset vaikutukset

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen on 1,8–2,7 miljardin kotimainen investointi, jonka taloudelliset vaikutukset ulottuvat koko Suomeen ja kansantalouteen.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VTT) * teki vuonna 2014 riippumattoman tutkimuksen Suomen uusien ydinvoimainvestointien taloudellisista vaikutuksista Suomessa**. Alla olevilla tiedoilla viitataan kyseiseen VTT:n tutkimusraporttiin, ellei muuta lähdetietoa ole annettu.

Tutkimuksen mukaan Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosinvestointi kasvattaa kotimaan investointeja 2020-luvulla lähes prosentin verran ja kansantuotetta yli 0,25 prosenttia. Kansantuotteen kasvusta lähes puolet liittyy investointien kasvuun koko 2020-luvun ajan.

Työllisyysvaikutukset

Investoinnit parantavat työllisyyttä etenkin rakennusalalla. Työllisyyden kasvua lisäävä vaikutus on noin kolmannes kansantuotteen lisäkasvusta. Teollisuuden investointien kasvu kohdistuu investointihyödykkeitä valmistaviin aloihin 2020-luvulla. Muun vientiteollisuuden investoinnit alkavat taas kasvaa 2030-luvulle tultaessa.

Pöyry Suomen (aiemmin Pöyry Energia) vuodelta 2008 olevan arvion*** mukaan voimalan rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset Suomessa ovat 24 000‒36 000 henkilötyövuotta, jos kotimaisuusaste on 45 prosenttia. Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään noin 4000 ihmistä, ja käyttövaiheessa se työllistää suoraan 400‒500 ihmistä.

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen synnyttää merkittäviä lisäinvestointeja paitsi energiasektorilla ja rakentamisessa, mutta myös hyödykkeitä tuottavassa teollisuudessa.

Kotitalouksien ostovoima

Investoinneista syntyvät lisätulot kasvattavat kotitalouksien ostovoimaa ja piristävät kulutuskysyntää. Kotitalouksien ostovoimaa parantaa myös se, että energian hinta nousee maltillisemmin kuin ilman, että uutta ydinvoimaa rakennetaan. Energian maltillinen hintakehitys on Suomelle hyvin tärkeä, koska se parantaa koko maan kilpailukykyä. Kotitalouksien ostovoiman kasvu lisää 2020-luvulla investointeja kaupan ja yksityisten palveluiden aloilla.

VTT:n tarkastelussa tehdyissä mallilaskelmissa sähkön kysynnän perusarvio muodostettiin lähtökohtanaan vuoden 2013 energia- ja ilmastostrategian perusskenaario, jossa on huomioitu muun muassa uusimmat lyhyen aikavälin talousennusteet.

* Lehtilä, Honkatukia & Koljonen (2014) Ydinvoimapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset. Tutkimusraportti VTT-R-03704-14, VTT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. **Fennovoiman osuus VTT:n tutkimuksen mukaisista talousvaikutuksista on laskettu jakamalla tutkimuksen esittämät lukuarvot puoliksi uusien ydinvoimahankkeiden kesken.
*** Pöyry Energy Oy (2008) Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys.


Taloudelliset vaikutukset vuosina 2015‒2016

Fennovoima ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät keräsivät vuodenvaihteessa 2016 – 2017 ensimmäistä kertaa webropolkyselyllä tietoa Hanhikivi 1-hankkeen aluetaloudellisista vaikutuksista vuosina 2015 – 2016.

Noin 42 prosenttia vastaajista ilmoitti Hanhikivi 1-hankkeen vaikuttaneen myönteisesti yrityksen liiketoimintaan, mutta hankkeen vaikutuksen yrityksen liikevaihtoon pysyneen edelleen hyvin vähäisenä: 72 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei hankkeella ollut lainkaan vaikutusta liikevaihtoon ja 15 prosenttia ilmoitti vaikutuksen olleen alle 23 000 euroa. Vain 2,2 prosenttia vastaajista kertoi liikevaihtoa kertyneen 1-20 miljoonaa euroa.

 

Kaiken kaikkiaan 53 prosenttia vastaajista odottaa Hanhikivi 1 -hankkeen vaikuttavan myönteisesti yrityksen liikevaihtoon vuosina 2017 – 2018.

Kyselyn vastaajista suurin osa on pienistä -tai keskisuurista 1 – 5 työntekijää (52 %) työllistävistä yrityksistä Pohjois-Pohjanmaalta (90%), joiden liikevaihto oli alle 500 000 euroa. Noin 90 % kyselyyn vastanneista yrityksistä työllistää alle 50 työntekijää ja yrityksen liikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa. Kyselyyn vastasi yhteensä 316 vastaajaa.