Hyvinvointi työpaikalla

Mielestämme korkealaatuinen esimiestyöskentely on avainasemassa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. 

Esimiestyöskentelyyn kiinnitetään Fennovoimassa paljon huomioita. Taitavan johtamisen ja yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi koulutamme esimiehiämme jatkuvasti.

Varhaisen välittämisen toimintamalli

Fennovoiman työterveyshuolto on kattavampi kuin mitä lakisääteisesti edellytetään. Fennovoimalla on käytössä varhaisen välittämisen -toimintamalli työntekijöiden hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Mallin mukaisesti sairaspoissaoloja seurataan ja niihin reagoidaan nopeasti, jotta ratkaisua vaativiin tilanteisiin voidaan pureutua ajoissa.

Varhainen välittäminen tarkoittaa, että esimiehen (tai toisen työntekijän) tulee tarttua tilanteeseen ja etsiä ratkaisua yhdessä työntekijän kanssa ennen kuin tilanne muodostuu vaikeaksi ratkaista tai mahdollinen sairasloma toteutuu.


Hyvinvoinnin edistäminen

Tuemme työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista monin eri keinoin, esimerkiksi erilaisilla työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla. Liukuvan työajan ansiosta fennovoimalaisilla on mahdollisuus järjestää työ- ja vapaa-aikansa itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

Fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi kannustamme työntekijöitämme liikkumaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Fennovoiman henkilöstön urheilukerho kokoontuu aktiivisesti kokeilemaan erilaisia urheilulajeja ja osallistumme yhdessä myös erilaisiin liikunnallisiin kampanjoihin. Fennovoiman kulttuurikerho järjestää monenlaisia kulttuuriaktiviteetteja ympäri vuoden.

Työhyvinvoinnin seuranta

Seuraamme työhyvinvointia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, ja osallistumme työterveyshuollon yleistä työhyvinvointia mittaavaan Pulse-kyselyyn kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Lisäksi teetämme Työterveyslaitoksen ParTy®-kyselyn joka toinen vuosi. Työhyvinvointikyselyillä kerätty tieto on tärkeää Fennovoiman johdolle, esimiehille ja henkilökunnalle työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuteen vaikuttavien osa-alueiden kehittämiseksi.


Työ ja työelämän joustot

Fennovoima tekee pääasiassa vakituisia työsopimuksia. Määräaikaisia työsopimuksia tehdään vain esimerkiksi sijaisuuksissa, kuten työntekijän jäädessä vanhempainvapaalle tai opintovapaalle, kesätyöntekijöille tai projektin tarpeisiin liittyvien lyhytaikaisten työtarpeiden ollessa kyseessä. Mahdollisuutta tehdä lyhennettyä työaikaa on käytetty useimmiten osa-aikaista hoitovapaata varten.

Fennovoiman työaikaohjeistukset noudattavat lakimääräyksiä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia ja soveltuvia suomalaisia energia-alan työehtosopimuksia. Työaikaohjeistusten avulla varmistetaan työelämän tasapaino ja työn tavoitteiden toteutuminen.

Fennovoimassa on käytössä liukuvan työajan käytäntö. Liukuva työaika mahdollistaa yksilölliset joustot päivittäiseen työaikaan. Työntekijöiden työaikaa seurataan ja työajan kirjaaminen työajan seurantajärjestelmään on pakollista. Jokainen työntekijä voi seurata omia työtuntejaan, ja työntekijöitä kannustetaan valvomaan omien tuntien kertymistä.

Fennovoiman henkilöstöhallinto raportoi työntekijöiden työtunnit esimiehille kuukausittain. Esimiesten tulee seurata alaistensa työtuntien kertymistä ja edistää hyvää työelämän tasapainoa. Jos työtunteja uhkaa kertyä liiaksi tai poissaoloja on paljon, esimiehen tulee puuttua tilanteeseen. Fennovoima kannustaa työntekijöitään käyttämään kertyneitä tunteja työn kuormittavuuden tasapainottamiseen. Kertyneiden liukumatuntien käyttäminen on joustavaa; tuntien käytöstä sovitaan esimiehen kanssa. 

Fennovoiman työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan.

Henkilöstön hyvinvointi  
Henkilökunnan sairaslomat ja poissaolot 2,07 % (tavoite <2,5 % saavutettu)
Pulse-kyselyn hyvinvointi-indeksi (asteikko 0-6, kansallinen keskiarvo 4,53) 4,67 (1/2016) ja 4,63 (11/2016) (tavoite 4,5 saavutettu)
Party-kyselyn tulos (skaala 0-20, tehdasteollisuuden keskiarvo 13,9) 14,5 (tavoite 14,0 saavutettu)
Työterveyskustannukset 634 €/hlö/vuodessa, summa korkeampi kuin markkinakeskiarvo (430 €) organisaation vahvan kasvun ja työsuhteen alkaessa tehtävän laajemman työterveystarkastuksen takia

Kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät, sukupuolen, sopimustyypin ja toimipaikan mukaan

260 kokoaikaista työntekijää: 73 naista, 187 miestä, joista toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella: 65 naista ja 168 miestä Helsingissä, 8 naista ja 13 miestä Pyhäjoella
10 osa-aikaista työntekijää: 4 naista ja 6 miestä, joista toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella: 1 nainen ja 2 miestä Helsingissä ja 1 nainen Pyhäjoella